Suomalaisten syväekologien julistus

 

Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry. on perustettu kaikille, jotka ovat huomanneet, että ihmisen maailmankatsomuksessa, yhteiskuntamuodossa ja elintavassa vikaa ei ole vain pinnallisissa yksityiskohdissa, vaan lähtökohdissa ja kokonaisajattelussa, syvällä peruskäsityksissä.

Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry. on puoluepoliittisesti sitoutumaton, syväekologinen yhdistys. Sen tarkoitus on sääntöjensä mukaan ”elämän moninaisuuden kunnioittaminen ylimpänä arvona erityisesti painottaen ekologian antamaa tietämystä maan ja maailman tilasta ja sen muutoksesta. Liitto vaalii elämän rikkautta ja inhimillisen elämänmuotojen moninaisuutta.”

”Liiton tarkoituksena on myös erillisohjelmansa mukaisesti esittää yhteiskunnallinen vaihtoehto vallitsevalle, luonnontaloudellisesti kestämättömälle talouskasvulle, kulutukselle ja kilpailuyhteiskunnalle”.

Liitto perustettiin vuonna 1987. Perustajina olivat mm. Pentti Linkola, Eero Paloheimo ja Matti Sarmela. Yhdistystä perustettaessa syväekologia oli vielä Suomessa suhteellisen tuntematon käsite, mutta myöhemmin kävi ilmi, että syväekologian periaatteet olivat täysin yhteneväiset VESL:n periaatteiden ja päämäärien kanssa.

Jos käsitteitä ”yhteiskuntaekologia” ja ”syväekologia” verrataan, niiden pääasiallinen ero on siinä, että yhteiskuntaekologiassa kaiken lähtökohtana on ihminen, ihmisen tarpeet ja toiveet, kun syväekologian lähtökohtana on elävä elonkehä kokonaisuutena ja jokainen eliölaji ihan sen itsensä takia.

Syväekologiassa muiden lajien – koko luonnon – arvo ei perustu ihmisen näkökulmaan, vaan kaikelle elolliselle tunnustetaan oma itseisarvo, joka on täysin riippumaton ihmisen olemassaolosta. Luonnollisesti ihmiselläkin, lajina lajien joukossa, on oma itseisarvonsa, jota ihmisen tulee kunnioittaa ja vaalia arvokkuudella siten, ettei hän turmele ympäristöään eikä uhkaa muiden lajien olemassaoloa ja hyvinvointia.

Syväekologia on ennen kaikkea maailmankatsomus, joka perustuu laajennettuun etiikkaan. Tämän ajattelun tärkeä julistaja on norjalainen filosofi Arne Naess, joka on tunnettu luonnonsuojelun ja pasifismin puolestapuhujana.

Syväekologia sisältää humanismin, mutta laajentaa sen periaatteita koskemaan myös ihmisen ja muun luonnon välisiä suhteita, kaikkine lajeineen.

Kaikki syväekologian teesit on tulkittava elämää kunnioittavan etiikan kautta. Siihen kuuluu sekä ihmisten välinen, että ihmisen ja luonnon välinen rauha.

Ihmisellä on oikeus ylläpitää omaa hyvinvointiaan, mutta ihmisen on elettävä niin hienovaraisesti ja huomaavaisesti, ettei aiheuta sukupuuttoja eikä tarpeetonta kärsimystä muille lajeille. Ihmisellä ei ole oikeutta tyydyttää toissijaisia tarpeitaan toisten lajien ensisijaisten tarpeiden kustannuksella.

Syväekologian periaatteet (Arne Naessin mukaan):

• Inhimillisen ja ei-inhimillisen elämän hyvinvointi ja kukoistaminen maapallolla on itseisarvo. Ei-inhimillisen elämän arvo ei riipu sen hyödyllisyydestä ihmisen tarkoituksiin.
• Myös elämänmuotojen rikkaus ja monimuotoisuus ovat arvoja itsessään, ja ne myötävaikuttavat inhimillisen ja ei-inhimillisen elämän kukoistamiseen maapallolla.
• Ihmisillä ei ole oikeutta vähentää tätä rikkautta ja monimuotoisuutta muuten kuin tyydyttääkseen välttämättömät tarpeensa.
• Pyrkimys ihmiselämän ja kulttuurien kukoistamiseen sekä pyrkimys ihmisten väkiluvun laskemiseen ovat sopusoinnussa keskenää
• Nykyinen ihmisen aiheuttama häiriö ei-inhimilliselle elämälle on kohtuuton, ja tilanne on huononemassa nopeasti.
• Siksi ihmisten toiminnan ja sen perusteiden on muututtava. Muutos vaikuttaa talouselämän, teknologian ja ideologian perusrakenteisiin.
• Ideologinen muutos on pääasiassa muutosta kohti elämän laadun ja itseisarvon kunnioittamista, ei pitämistä kiinni elintason kohoamisesta. Laadun ja määrän ero tiedostetaan syvä
• Kaikilla, jotka hyväksyvät edellä luetellut kohdat, on velvollisuus osallistua suoraan tai välillisesti tämän välttämättömän muutoksen aikaansaamiseen.

Näille periaatteille Arne Naess rakensi ekosofi N:ksi kutsumansa mallin. Ekosofialla hän tarkoittaa ekologista viisautta asumisessa ja elämisessä. Ekosofi N:ssä N tarkoittaa, että kyseessä ei ole kaikenkattava oppi, vaan eräs ekosofia, Arne Naessin omaan henkilökuvaan sopiva kehys. Muita ekosofioita voivat olla A, B, C ja niin edelleen. Jokainen, joka hyväksyy syväekologian yleislinjan, voi kehittää omaan elämänhistoriaansa ja ajatteluunsa soveltuvan ekosofian. Esimerkiksi uskonnollinen tausta ei sido ihmistä. Oman ekosofian kehittäjä voi olla yhtä hyvin kristitty, buddhalainen tai ateisti.

Naess korostaa, että syväekologia ei ole ennalta määrätty ideologia tai oppi vaan sen keskeinen arvo on juuri elämän kunnioitus. Luonnon moninaisuuden ja rikkauden vaaliminen pitää sisällään myös inhimillisen moninaisuuden ja rikkauden vaalimisen. Esimerkkinä Naess mainitsee, että uhanalaisen lajin käyttäminen ruoaksi tai vaatteiksi voi joillekin köyhille, teollistumattomille ihmisyhteisöille olla elintärkeää. Rikkaiden ihmisten harjoittamana tällainen käyttö on ekologisesti vastuutonta.

Arne Naessin ajatteluun ovat vaikuttaneet filosofi Baruch Spinoza ja intialaisen itsenäisyysliikkeen kärkihahmo, väkivallattomuuden filosofian puolestapuhuja Mahatma Gandhi.

Syväekologiassa pyritään elämään luonnon kanssa harmoniassa ja ymmärretään maapallon rajallisuus. Teknologiaa käytetään, mutta se ei hallitse ihmistä. Kerskakuluttamisen sijasta pyritään tuottamaan tarpeeseen ja kierrättämään. Keskeistä syväekologiassa on ekologinen tietoisuus, ihmisen ja luonnon kunnioitus.